Laitteista ja koneista on iät ja ajat kerätty tietoja. Näitä tietoja ei ole kuitenkaan aikaisemmin ehkä pystytty ja myöhemmin taas tajuttu hyödyntää laajemmin. Useat organisaatiot jättävät siis hyödyntämättä tämän arvokkaan ja täysin käyttökelpoisen datan, joka koostuu mm. tapahtumalokeista.
Yritykset, jotka ovat ottaneet laitedatan laajemmin hyötykäyttöön, nimittävät kokonaisuutta termeillä kuten Operational Intelligence, Big Data ja Internet of Devices.
Lokidataa hyödynnetään perinteisesti ongelmien selvittelyssä. Lokidatassa on potentiaalia myös paljon muuhun. Salaisuus lokidatan todellisen arvon valjastamiseen on tuoda dataa eri lähteistä, yhdistellä ja analysoida. Yhdistelemällä eri lähteistä saatua tietoa saadaan aikaiseksi arvokkaampaa tietoa, kuin mikä tietojen arvo olisi yksinään.
Kun data tuodaan yhteen paikkaan, nähdään koko kuva yksittäisten palasten sijaan. Samalla syy-seuraussuhteet tulevat näkyviksi. Ongelmien selvittämisestä tulee hetkessä nopeampaa ja järjestelmien toimintaa ymmärretään paremmin. Päivittäinen työskentely muuttuu siis huomattavasti mukavammaksi.
Ongelmien paikantaminen lokien avulla voidaan myös automatisoida. Käytännössä voit saada hälytyksiä kun ongelma on vasta syntymässä. Virheeseen voidaan puuttua ajoissa, kun nähdään mitä on tapahtumassa ja mikä sen aiheutti.
Samalla kun datan hyödyntäminen helpottaa IT:n työtä, saadaan myös parempi kuva käyttäjien toiminnasta: mitä käyttäjät tekevät ja miksi. Esimerkiksi sovellushallinnan, käytönhallinnan, lokienhallinnan, tietoturvan ja haavoittuvuuksien diagnostiikan lisäksi saadaan näkyvyys niihin asioihin, jotka vaikuttavat myös liiketoimintaan.
Hyvällä järjestelmällä nähdään aikajärjestyksessä mitä käyttäjä teki, missä kohdassa syntyi häiriö sekä mistä se voisi johtua. Datan katselun pitää olla myös niin yksinkertaista, että jos asiakas soittaa, että häneltä on veloitettu ostos kahteen kertaan, voi help desk katsoa suoraan mikä on mennyt pieleen.
Yhteinen reaaliaikainen näkymä dataan saadaan, kun tuodaan useista eri lähteistä tietoja ja yhdistetään ne kokonaisuudeksi. Ilman hyvää datajärjestelmää, joka yhdistelee tietoja automaattisesti, pitäisi nämä tiedot etsiä itse eri paikoista ja osata tunnistaa samaan tapahtumaan liittyviksi. Keräämällä laitedataa useista lähteistä, voidaan paremmin ennakoida ja hallita liiketoimintaa ja tietojärjestelmiä uhkaavia häiriötä. Lisäksi häiriöihin voidaan reagoida nopeammin.
Joustavaan alustaan voidaan ajan myötä tuoda jatkuvasti lisää dataa eri lähteistä. Lokidatan ja laitedatan lisäksi voidaan alkaa kerätä esimerkiksi metriikkatietoa siitä, miten muut järjestelmät toimivat eli mm. servereiden kuormitustietoja. Näin päästään yhdistämään sovellusten käyttäytymistä kuvaava data eli lokit fyysisistä laitteista kerättyyn dataan. Näin voidaan pikkuhiljaa luopua erillisten osien käytöstä ja hallita kaikkea dataa samalla järjestelmällä.